Ekokumppanit.fi

Sukupolvelta toiselle

Ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin

Krokotiili kyrösselällä?! Ollaanko siellä kallionkielen kylillä ihan selvinpäin?

Vuoden 1896 syyskuun alkupuolella, kävi Ikaalisten Kallionkielen kylässä, Laurikan talon pihatienoolla armoton rakentamisen pauke. Sattui kuitenkin hommien lomassa erään työmiehen katse eksymään Pakurinniemen rantakaislikkoon ja veikkaisin, että siinä vasara saattoi pysähtyä kesken lyöntinsä. Niemen kärjestä nimittäin sujahti veteen pitkänroikale elukka, joka suuntasi vastarannalle Pirhostenniemeä kohti.

Kolmelta rakennusmieheltä lienee vanttuut pudonneet siihen paikkaan, sillä kerrottiin heidän kopanneen kirveet kouraan ja juosta hompottaneen otusta vastaan rantatöyräälle. Mutta Kyrösjärven rannassa ei näkynyt elukasta merkkiäkään, ei vedestä, eikä maalta ja arvailuksi meni, mihin tuo oli joutunut. Vahvin veikkaus oli, että eläin oli sukeltanut, mutta joku korkealentoisesti tähysti yläilmoihinkin, josko olisi siihen suuntaan lähtenyt.

Vaan kyllä maalaispitäjässä aina joku on, joka asiain oikean laidan tietää; Kyröskoskella kerrottiin kesällä käyneen erään ’eläinnäytteliän’, jolta oli krokotiili päässyt luimahtamaan hukan teille. Olipa herra kuuleman mukaan oikein 600 markkaa tapporahaakin luvannut sille, joka otuksen hengiltä saa. Rajalan torpanväki ei saanut, josko rohkenivat yrittääkään, mutta olivat sen kumminkin nähneet saaressa, Leutolan kylän tietämissä.

Lehdessä epäiltiin krokotiiliä samaksi, joka haminalaisissakin oli mätäkuussa kauhua herättänyt. Olikos tämä nyt sitten juurikin se kuuluisa ’mätäkuun juttu’?

P.S. Jos joku ihmettelee, miten nuo kuvassa olevat ikaalilaisten kirkkoveneet juttuun liittyy, niin eivät oikeastaan mitenkään. Paitsi, että kyllä minäkin soutaisin, jos krokotiili veneen imussa uisi!

Kuva kirjasta: Ikaalisten kauppala 1858-1958. Valok. J. Turenius.

Teksti:
Jaana Härmä

Lähde:
Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot. (Hämäläinen, 12.9.1896. Aamulehti, 9.9.1896.)