Kuten todettua, Yliluonnollisen Pyhä-Näsin edellisessä osassa käsitellyn Hurstisten pariskunnan toiminta ei ollut yksittäinen irrallinen ilmiö, vaan osa Ruoveden seudun pitkää noitien ja tietäjien traditiota. Yliluonnollisen Pyhä-Näsin toisessa osassa tutustutaankin kahteen tämän jatkumon 1800-lukulaiseen edustajaan, Taneli Santalaan ja Matti Mutilaan.

Pyhä-Näsi-reitistön paikkakuntiin liittyy runsaasti tarinoita yliluonnollisista sattumuksista ja salatieteisiin vihkiytyneistä henkilöistä – noidista, tietäjistä ja parantajista. Erityisen paljon tällaista tietoa liittyy Ruoveteen ja sen lähikuntiin. Aiempina vuosisatoina Ruovesi onkin ollut laajalti tunnettu noitapitäjänä, ja tätä mainetta on hyödynnetty myös nykypäivänä – järjestetäänhän paikkakunnalla joka kesä Noitakäräjät-tapahtuma.

Pyhä-Näsin seutu oli huomattavassa asemassa oman aikansa ehkäpä merkittävimmän suomalaisen kuvanveistäjän, Emil Wikströmin (1864–1942) elämässä. Useilta Pyhä-Näsin paikkakunnilta löytyy Wikströmin elämän keskeisiä tapahtumapaikkoja, tärkeimpänä epäilemättä hänen Sääksmäellä eli nykyisin Valkeakoskella sijaitseva ateljeekotinsa Visavuori, ja alueelle on myös sijoitettu runsaasti hänen julkisia teoksiaan.

Suomen kansallistaiteilijaksikin nimetyn Akseli Gallen-Kallelan (1865 – 1931) elämä liittyy Pyhä-Näsin maisemiin monin tavoin. Tunnetuin kytköksistä lienee hänen 1890-luvun puolivälissä Ruovedelle rakennuttamansa erämaa-ateljee Kalela, mutta taiteilijan jälkiä löytyy myös Visuvedeltä, Mänttä-Vilppulasta, Keuruulta, Tampereelta ja Sääksmäeltä.