Category: Matkatarinat

Tarinoita Parkanosta

Tarinoita Parkanosta

Parkanon keskustasta kymmenkunta kilometriä pohjoiseen on kapea Kaitojenvesien järviketju, ”Jääkauden lahja Parkanolle”, sanovat paikkakuntalaiset. Alunperin useista erillisistä, pienistä järvistä ja lyhyistä virtavesistä koostuva, noin kuusi kilometriä pitkä järviketju on syntynyt ikivanhaan (1880 -1870 milj. vuotta) Parkanon graniittia rikkovaan ruhjevyöhykkeeseen. Alueen graniittiseen kallioperään syntynyt ruhje on jälki muinaisista maanjäristyksistä, joissa kaksi kallioperän lohkoa on liikkunut toisiinsa nähden. Ruhje on näiden kahden kalliolohkon välinen sauma, jossa kiviaines on ruhjonut ja rikkoutunut kallioperän jännitteiden vapautuessa maanjäristyksinä.

Parkanon Parooni Gustaf Wrede af Elimä 1853 – 1939

Parkanon Parooni Gustaf Wrede af Elimä 1853 – 1939

Pitkä valkoinen parta, hurstipuku leveine vöineen, puukko tuohitupessa ja pitkä, luonnonväärä kävelykeppi olivat Parkanon Paroonin ulkoisen olemuksen tunnusmerkit. Monet muistavat hänet myös suojeluskuntapuku yllään. Parooni on piirtynyt monien mieleen varsin originellina, ilkikurisena ja kujeilevana, joskin arvostettuna paikkakuntalaisena. Suurin osa meistä on kuitenkin luonut käsityksensä Paroonista niiden lukuisten tarinoiden pohjalta, joista hänestä on jälkipolville jäänyt kirjoitettuna sekä suusta suuhun kerrottuna.